sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Elämäni hevoset: Schaket

Eli siis joo, päätin hieman ruveta nyt sitten "kaivelemaan" tätä ratsastusharrastustani "Elämäni hevoset"-postauksin. Kaikkia ratsastamiani en siis ole listaamassa :-D Vain ne "tärkeimmät", jotka ovat eniten vaikuttaneet ratsastus"uraani". Näissä postauksissa en esittele Ulmaria ollenkaan, Herra Suomenhevonen on esitelty jo ja muutenkin lienee selkeää, että se on se Elämäni Hevonen.
Mutta nyt sitten näiden muiden esittelyyn.
//Tähän postaukseen kuvia muuten tuleepi lisää myöhemmin, pitää kaivella niitä arkistoista vielä :-) Tässä olevat kuvat on paperikuvista skannattu, joten laatu on tuo :-)


Schaket
Schakettiin, eli Sakuun tai Sakkeen, tutustuin ensimmäisen kerran vuonna 2002, olin silloin 11-vuotias. Sitä ennen olin toki istunut hevosen selässä- talutusratsastuksissa. Sakke oli yksityinen, sen omistaja piti tunteja sillä ja sen kaverina olevalla Kingi-ponilla. Talliin tultaessa pääsin harjaamaan tätä minulle silloin isoa puoliveristä. Minua pelotti, mutta samalla se oli unelmien täyttymys. Kentällä olin varmaan hyvä näky siellä selässä, pikkuinen tyttö ison puoliverisen selässä :') Sain mennä melkein koko tunnin ihan yksin ilman taluttajaa, vain ravissa taluttaja sitten tuli avustamaan. Ja voi että se oli jännää! Muistan, miten tunnin jälkeen siskoni oli kateudesta vihreä. Seuraavalla tunnilla hän olikin sitten jo mukana ja ratsasti Kingillä :-)



Luonteeltaan Sakke oli ihana ja kiltti, ratsastaessakin ihan unelma ;-) Maastossa se saattoi joskus olla hieman pirteämpi, mutta silti kiltti ja hyvin käsiteltävissä. Ratsastin myös välillä  Kingilläkin, silloin kun vielä olin sopivan pituinen sille. Kingi oli hyvin shettismäinen poni, omapäisyyttä riitti :-)
Sakella kävin ratsastamassa useamman vuoden ja loppuvaiheessa saimme siskoni kanssa jopa ratsastaa ihan keskenämme jokusen kerran. Sitten Sakke ja Kingi myytiin pois, Pohjois-Suomeen. Olin myynnin jälkeen muutaman kerran yhteydessä sitten Saken silloiseen omistajaan. Kingistä ei myynnin jälkeen saanut mistään enää mitään tietoja, lienee tämä ponikin jo vihreillä niityillä. Myös Sakke laukkailee jo ikuisilla niityillä.



Schaket on minulle yksi elämäni hevosista, sain kokea sen kanssa kaikki ekat juttuni ratsastuksessa (käyntiä lukuunottamatta, tietenkin). Ensimmäiset ravit, laukat ja esteet. Ekat tippumiset ja ilman satulaa menot. Ensimmäinen rakkaus hevoseen. Rakastin tätä hevosta ja sillä on aina paikka minun sydämessäni. Sakke oli ensimmäinen lempihevoseni, keräsin siitä kaiken mahdollisen tiedon. Jouhitupsu on yhä edelleen kirjahyllyssäni muistuttamassa tästä upeasta hevosesta.

Ei kommentteja: