Elämäni hevoset: Tofu & Davari

Pitkästä aikaa päätin eksyä tämänkin blogin äärelle :-) Ei oikeastaan ole ollut sen kummoisempaa kirjoiteltavaa, valokuvapostausta ajattelin, kun kaveri kävi kuvaamassa ratsastusta, mutta hänellä kameran muistikortti sekosi, joten kuvat jäi saamatta :-( Harmittaa hieman, koska joukossa oli niin paljon kivoja kuvia ja olisi saanut uuttakin materiaalia. Noh, joku toinen kerta sitten!

Nyt ajattelin palata sitten taas näihin "Elämäni hevoset"- postauksiin, jo kait se on aikakin :-D Eipä tässä olisikaan enää kuin pari hevosta läpi käytävänä :-) Tässä postauksessa nyt siis sitten tulee kaksi kipaletta :-)


Suomenhevostamma Tofuun tutustuin vuonna 2008. En muista tarkalleen miten homma meni, mutta taisin tammaan tutustua tuttuni kautta, hänen serkkunsa omistaa Tofun. Sitä kautta sitten kävin ratsastamassa tammalla ja aloin sitä vuokrailemaan. Tofu toi mukavaa vaihtelua oman hevosen lisäksi ja tamma omalla tavallaan opetti myös paljon. Tottakai jälleen vastuuta toisen ihmisen hevosesta, mutta myös ratsastuksellisesti tammalta oppi paljon. Tofukaan ei ollut mikään sellainen hevonen, joka antaisi ilmaiseksi mitään ja sen kanssa sai tehdä töitä, että sen sai kulkemaan jotenkin.

Luonteeltaan Tofu oli aika tammamainen, kuitenkin muuten kiltti. Hoitaessa ei hirveästi pitänyt satuloinnista, mutta senkään kanssa ei oikeastaan ollut sen suurempaa ongelmaa, joskus ehkä luimistelua tai sitä tavanomaista pullistelua. Ratsastaessa ei pelännyt oikeastaan mitään ja askellajitkin olivat erittäin mukavat.

Tofu on silläkin itselle tavallaan se yksi Elämäni Hevosista, koska se oli myös ensimmäinen vuokrahevoseni ja tosiaan, opetti itselle paljon. Tofua vuokrailin noin puoli vuotta ja sen jälkeen tuli joskus satunnaisesti käytyä.

Davari- herraan tutustuin sitten joskus kevättalvella 2010. Davari tuli samaiselle henkilölle, joka Tofunkin omisti. Tuli sitten käytyä ns. tunneilla tällä herralla ratsastamassa. Davarikin opetti paljon ja se oli myös melkoisen osaava hevonen. Rodultaan tämä herra on tilastohevonen ja säkää löytyy 167 cm. Herra oli mukava ratsastaa, joskin hieman säikky. Pelkäsi ihan kauheasti ravihevosia ja nämähän sitten toki asuivat ravitallilla ja kenttä oli raviradan keskellä :-D Onneksi tuntien aikana ei ravihepat liikuskelleet radalla, joskin parit säikkymiset saatiin aikaan radalla liikkuneista lenkkeilijöistä ja pyöräilijöistä.
Kevättalvesta 2010 samaisen vuoden syksyyn kävin sitten useankin kerran ratsastamassa Davarilla. Paljon tuli opittua ja hypättiinkin jokusen kerran, ja se oli ainakin itselle kivaa :-) Herra hyppäsi ihan hyvin ja hyppääminen oli mukavaa, toisinkuin tolla omalla ukkelilla, joka tekee hienoja leijonaloikkia esteiden yli ;-)

Davari ja Tofu, sekä omistajan kolmas hevonen, Vili-shettis muuttivat sitten kauemmas keskustasta. Heidän muuton jälkeen taisin sitten kahdesti talvella 2011 käydä Davarilla ratsastamassa. Nyt on pitkä aika kun on viimeksi kyseisiä heppoja nähnyt ja tarkoitus olisi saada joku kaunis viikonloppu aikaiseksi käydä niitä moikkaamassa ja ratsastamassakin :-)

Vili-poni :-)

Tuli nyt hieman suppeammat esittelyt mitä muihin, mutta kelvannee tuokin :-) Kumpikin hevonen opetti minulle tosiaankin paljon ja lämmöllä muistelen kumpaakin :-)

Epäonnistumismateriaalia #2

Noniin, nyt sitten tulee viimeinkin epäonnistumismateriaalia vol kaksi, olkaatte hyvä :-)

Psst, etukäteisvaroitus kuvien laadusta, osa on otettu vuonna nakki ja peruna ja kuvaajakaan ei ole välttämättä kameraa hallinnut ;-)

ohjat roikkuu kuin naapurin Irman pyykkinarut...

näin hidastamme hevosta...

ja pyykkinarumuotia jälleen

lentoon lähdössä?

hups

aina ei onnistu,.. (eikä hevonen osu kokonaisena kuvaan)

tyylinsä kullakin

tuli vissiinkin kiire kerätä ohjia käteen

uudenlainen ohjaustyyli?

hieman käsiliioittelua... huomatkaa myös ilmeet, sekä ratsastajalla että hevosella :-D

Luotilinja? Mikä se on? Jotain syötävää?

Siinäpäs niitä sitten :-) onneksi kuvat ei kerro koko totuutta ;-D No ei vaan, näitä tulee joskus ja onneksi itsellä ainakin on kyky nauraa itselleni ;-)

Aurinkoa kaikille

Onpa aivan mahtava sää ulkona ollut jo monta päivää, eikös? :-) Itsekin olen kovasti nautiskellut näistä aurinkoisista päivistä, varsinkin nyt kun on hiihtoloma menossa. Ratsastanutkin olen ihan urakalla ja tänään huomasin että himputti kun on vatsalihakset kipeinä :-D Ullekin on jo kunnossa, eikä ole enää lainkaan jäykkä takapäästä :-)

Eilen kävin Nurmeksessakin mutkan ja samalla kävin Jasun ratsastamassa. Tamma olikin loistavalla tuulella, hieman pirteä, mutta muuten oikein kivasti meni. Siskoni oli mukana myös, joten nyt saan sitten tähän väliin tuoreita kuviakin, olkaapas hyvät :-)

Eilen ratsastin sitten myös pikaisesti Lulun läpi, tänään kun sille tulee eräs pikkutyttö ratsastamaan. Hienosti Lulu osaa jo esim. väistää pohjetta, ravissakin. Meille tullessaan se juuri ja juuri ymmärsi eteenpäin vievät ja jarruttavat avut.

Mutta sovitaan että nuo pirtsakat talvikuvat puhuivat nyt puolestaan, ulkona on nytkin niin mahtava keli, että ei malta istua sisällä blogin kirjoittelussa ;-) Nauttikaa te muutkin ihanista talvikeleistä hevosten kera, ja toki myös ilman niitä :-)