Elämäni hevoset: Tofu & Davari

Pitkästä aikaa päätin eksyä tämänkin blogin äärelle :-) Ei oikeastaan ole ollut sen kummoisempaa kirjoiteltavaa, valokuvapostausta ajattelin, kun kaveri kävi kuvaamassa ratsastusta, mutta hänellä kameran muistikortti sekosi, joten kuvat jäi saamatta :-( Harmittaa hieman, koska joukossa oli niin paljon kivoja kuvia ja olisi saanut uuttakin materiaalia. Noh, joku toinen kerta sitten!

Nyt ajattelin palata sitten taas näihin "Elämäni hevoset"- postauksiin, jo kait se on aikakin :-D Eipä tässä olisikaan enää kuin pari hevosta läpi käytävänä :-) Tässä postauksessa nyt siis sitten tulee kaksi kipaletta :-)


Suomenhevostamma Tofuun tutustuin vuonna 2008. En muista tarkalleen miten homma meni, mutta taisin tammaan tutustua tuttuni kautta, hänen serkkunsa omistaa Tofun. Sitä kautta sitten kävin ratsastamassa tammalla ja aloin sitä vuokrailemaan. Tofu toi mukavaa vaihtelua oman hevosen lisäksi ja tamma omalla tavallaan opetti myös paljon. Tottakai jälleen vastuuta toisen ihmisen hevosesta, mutta myös ratsastuksellisesti tammalta oppi paljon. Tofukaan ei ollut mikään sellainen hevonen, joka antaisi ilmaiseksi mitään ja sen kanssa sai tehdä töitä, että sen sai kulkemaan jotenkin.

Luonteeltaan Tofu oli aika tammamainen, kuitenkin muuten kiltti. Hoitaessa ei hirveästi pitänyt satuloinnista, mutta senkään kanssa ei oikeastaan ollut sen suurempaa ongelmaa, joskus ehkä luimistelua tai sitä tavanomaista pullistelua. Ratsastaessa ei pelännyt oikeastaan mitään ja askellajitkin olivat erittäin mukavat.

Tofu on silläkin itselle tavallaan se yksi Elämäni Hevosista, koska se oli myös ensimmäinen vuokrahevoseni ja tosiaan, opetti itselle paljon. Tofua vuokrailin noin puoli vuotta ja sen jälkeen tuli joskus satunnaisesti käytyä.

Davari- herraan tutustuin sitten joskus kevättalvella 2010. Davari tuli samaiselle henkilölle, joka Tofunkin omisti. Tuli sitten käytyä ns. tunneilla tällä herralla ratsastamassa. Davarikin opetti paljon ja se oli myös melkoisen osaava hevonen. Rodultaan tämä herra on tilastohevonen ja säkää löytyy 167 cm. Herra oli mukava ratsastaa, joskin hieman säikky. Pelkäsi ihan kauheasti ravihevosia ja nämähän sitten toki asuivat ravitallilla ja kenttä oli raviradan keskellä :-D Onneksi tuntien aikana ei ravihepat liikuskelleet radalla, joskin parit säikkymiset saatiin aikaan radalla liikkuneista lenkkeilijöistä ja pyöräilijöistä.
Kevättalvesta 2010 samaisen vuoden syksyyn kävin sitten useankin kerran ratsastamassa Davarilla. Paljon tuli opittua ja hypättiinkin jokusen kerran, ja se oli ainakin itselle kivaa :-) Herra hyppäsi ihan hyvin ja hyppääminen oli mukavaa, toisinkuin tolla omalla ukkelilla, joka tekee hienoja leijonaloikkia esteiden yli ;-)

Davari ja Tofu, sekä omistajan kolmas hevonen, Vili-shettis muuttivat sitten kauemmas keskustasta. Heidän muuton jälkeen taisin sitten kahdesti talvella 2011 käydä Davarilla ratsastamassa. Nyt on pitkä aika kun on viimeksi kyseisiä heppoja nähnyt ja tarkoitus olisi saada joku kaunis viikonloppu aikaiseksi käydä niitä moikkaamassa ja ratsastamassakin :-)

Vili-poni :-)

Tuli nyt hieman suppeammat esittelyt mitä muihin, mutta kelvannee tuokin :-) Kumpikin hevonen opetti minulle tosiaankin paljon ja lämmöllä muistelen kumpaakin :-)